Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. SABABA RAKKOO RAMADAME - Daa’ima haadha WIC fayyadamuu dandeeessuu(Faayidaa qabaa?. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Rakkoo yeroo ulfaa fi da’umsaa akk dubartoonni lubbu dhaban godhan shani kan jedhu jaarmayaan kun isaaniis, Qaama keessatti dhiigu (Hemooreej) Daariiqa ynk infekshinii, haala sirrii hin taaneen ulfa of irraa baasuu, dhiibbaan dhigaa dabalu fi ciniinsuun yeroo dheeraa turuu ykn mucaan karaa sirrii hin taaneen dhufuu ta’uu beeksise. Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. Addaan nama baasa…wolirraa baqatutti nama geessa. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Wantoonni fuggisoon lamaan kunniin jireenya keessatti tarree adeemu. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. rakkoo sababa hanqina nyaataan umamaniif saaxilamu. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage) danda’a jedha. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. - yeroo ulfaa yeroo 2 fanxoof qoratamuu,torbee 16n duraa keessatti fi torbewwan 28-32 gidduutti. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. rakkoo sababa hanqina nyaataan umamaniif saaxilamu. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Faayidaa buna kaneen kana fakkatan yoo ta’u. Wal makaa kanaatu jireenyaf hiika kenna. Bunni xiqqoos taatu dhiibbaa dhiiga ni dabala. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. SABABA RAKKOO RAMADAME - Daa’ima haadha WIC fayyadamuu dandeeessuu(Faayidaa qabaa?. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. - qoricha Benzathine penicilinii 2. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. Jireenyi ilma namaa rakkoo fi toltu irraa kan uumamteedha. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Rakkoon dhiiraa guddaan, akka hayyoota qorasammuutti, mallattoo dubartoonni agarsiisan dubbisuu dadhabuu ykn karaa dogoggora ta’etti hiikuudha. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. ULFAA FI OF EEGGANNOO TAASISAMUU QABU Addunyaan Rakkoo Hamaa Keessa Jirti. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. - yeroo ulfaa yeroo 2 fanxoof qoratamuu,torbee 16n duraa keessatti fi torbewwan 28-32 gidduutti. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. Anis hawwisicha waliinan ture. 4iu torbanitti yeroo 1 torbewwan 3f fudhachuu. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage. Addaan nama baasa…wolirraa baqatutti nama geessa. Wal makaa kanaatu jireenyaf hiika kenna. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. rakkoo sababa hanqina nyaataan umamaniif saaxilamu. Mootiiwwan Kanniisaa ji’oota yeroo ulfaa gara boodaa irratti ofii isaaniif jabeenya akka argataniifi. Jibuutii keessatti rakkoo guddaan dabarse. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Warfarin: rakkoo dhalootaa fiduu danda’a( multiple birth. Sababa kanaanis, akka salphaatti dahuu mannnaa, haala akka ulfi irraa bahu taasisu yookan haala dahumsa irratti lubbuu mataa isaanii fi lubbuu daa’ima isaanii balaaf saaxiluu keessa galu. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. ‘Infeekshinii’ fi malaa godhachuu, 4. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Nyaanni yeroo tokko nyaatamu hundi nyaatawwan ABBAA URJII-2 (fuduraalee yookan kuduraalee) qabaachuu qaba. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage) danda’a jedha. Wal makaa kanaatu jireenyaf hiika kenna. Waltajjicharratti sirba akkas jedhun sirbaa ture. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Faayidaa buna kaneen kana fakkatan yoo ta’u. Rakkoo yeroo ulfaa fi da’umsaa akk dubartoonni lubbu dhaban godhan shani kan jedhu jaarmayaan kun isaaniis, Qaama keessatti dhiigu (Hemooreej) Daariiqa ynk infekshinii, haala sirrii hin taaneen ulfa of irraa baasuu, dhiibbaan dhigaa dabalu fi ciniinsuun yeroo dheeraa turuu ykn mucaan karaa sirrii hin taaneen dhufuu ta’uu beeksise. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Sababa kanaanis, akka salphaatti dahuu mannnaa, haala akka ulfi irraa bahu taasisu yookan haala dahumsa irratti lubbuu mataa isaanii fi lubbuu daa’ima isaanii balaaf saaxiluu keessa galu. Waltajjicharratti sirba akkas jedhun sirbaa ture. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. ‘Infeekshinii’ fi malaa godhachuu, 4. Kaka’umsii fi fedhiin wal-quunnamtii saalaa hir’achuu fi 6. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. YOO GODAANNISNI UUMAMEE GUDDAA TA’E IMMOO: 1. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Anis hawwisicha waliinan ture. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Gurmeessaa rakkoo kana warra kunnameef akkaata itti fooyyessuu dandeessan barruu gabaaba barumsa dhiirotaaf ta. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Madaa’uu qaama saalaa, 3. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. ULFAA FI OF EEGGANNOO TAASISAMUU QABU Addunyaan Rakkoo Hamaa Keessa Jirti. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Rakkoo yeroo ulfaa fi da’umsaa akk dubartoonni lubbu dhaban godhan shani kan jedhu jaarmayaan kun isaaniis, Qaama keessatti dhiigu (Hemooreej) Daariiqa ynk infekshinii, haala sirrii hin taaneen ulfa of irraa baasuu, dhiibbaan dhigaa dabalu fi ciniinsuun yeroo dheeraa turuu ykn mucaan karaa sirrii hin taaneen dhufuu ta’uu beeksise. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. Kuni rakkoo uuma. - yeroo ulfaa yeroo 2 fanxoof qoratamuu,torbee 16n duraa keessatti fi torbewwan 28-32 gidduutti. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. rakkoo sababa hanqina nyaataan umamaniif saaxilamu. YOO GODAANNISNI UUMAMEE GUDDAA TA’E IMMOO: 1. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Jireenyi ilma namaa rakkoo fi toltu irraa kan uumamteedha. Yeroo hordoffi ulfaa afraffaa altiraa saawundii kan fakkii daa'ima garaa keessa jiru agarsiisu irratti yaaddoon fayyaa da'ima kanaa yeroo kaafameetti Dr Kaarvaalhoon rakkoon akka hin jireetti. Bunni xiqqoos taatu dhiibbaa dhiiga ni dabala. Addaan nama baasa…wolirraa baqatutti nama geessa. Mootiiwwan Kanniisaa ji’oota yeroo ulfaa gara boodaa irratti ofii isaaniif jabeenya akka argataniifi. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Nyaanni yeroo tokko nyaatamu hundi nyaatawwan ABBAA URJII-2 (fuduraalee yookan kuduraalee) qabaachuu qaba. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Jibuutii keessatti rakkoo guddaan dabarse. - qoricha Benzathine penicilinii 2. Kana jechuun akkuma waliigalaatti dubartiin hundi eleelfattee waan waltti baatuuf manni hundi sochii tokko malee rakkoo guddaafi jeequma keessa oola. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. 4iu torbanitti yeroo 1 torbewwan 3f fudhachuu. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. YOO GODAANNISNI UUMAMEE GUDDAA TA’E IMMOO: 1. Yeroo hordoffi ulfaa afraffaa altiraa saawundii kan fakkii daa'ima garaa keessa jiru agarsiisu irratti yaaddoon fayyaa da'ima kanaa yeroo kaafameetti Dr Kaarvaalhoon rakkoon akka hin jireetti. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. Wal makaa kanaatu jireenyaf hiika kenna. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Sababa kanaanis, akka salphaatti dahuu mannnaa, haala akka ulfi irraa bahu taasisu yookan haala dahumsa irratti lubbuu mataa isaanii fi lubbuu daa’ima isaanii balaaf saaxiluu keessa galu. Rakkoo yeroo ulfaa fi da’umsaa akk dubartoonni lubbu dhaban godhan shani kan jedhu jaarmayaan kun isaaniis, Qaama keessatti dhiigu (Hemooreej) Daariiqa ynk infekshinii, haala sirrii hin taaneen ulfa of irraa baasuu, dhiibbaan dhigaa dabalu fi ciniinsuun yeroo dheeraa turuu ykn mucaan karaa sirrii hin taaneen dhufuu ta’uu beeksise. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Rakkoon dhiiraa guddaan, akka hayyoota qorasammuutti, mallattoo dubartoonni agarsiisan dubbisuu dadhabuu ykn karaa dogoggora ta’etti hiikuudha. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. Mootiiwwan Kanniisaa ji’oota yeroo ulfaa gara boodaa irratti ofii isaaniif jabeenya akka argataniifi. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage) danda’a jedha. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. Dhukubbii yeroo dheeraa, 2. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. Yeroo heddu waan isaan agarsiisan, ergaa isaan dabrsan dhiisnee waan ufii arguufi dhagayuu feenutti hiikkanna. Kuni rakkoo uuma. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Mootiiwwan Kanniisaa ji’oota yeroo ulfaa gara boodaa irratti ofii isaaniif jabeenya akka argataniifi. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Qorannaaleen saayinsii akka agarsisaniitti garuu lameenu rakkoo kana fiduuf carraatu jira. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. Wal makaa kanaatu jireenyaf hiika kenna. Anis hawwisicha waliinan ture. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. Yeroo heddu waan isaan agarsiisan, ergaa isaan dabrsan dhiisnee waan ufii arguufi dhagayuu feenutti hiikkanna. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. Yeroo hordoffi ulfaa afraffaa altiraa saawundii kan fakkii daa'ima garaa keessa jiru agarsiisu irratti yaaddoon fayyaa da'ima kanaa yeroo kaafameetti Dr Kaarvaalhoon rakkoon akka hin jireetti. Sababa kanaanis, akka salphaatti dahuu mannnaa, haala akka ulfi irraa bahu taasisu yookan haala dahumsa irratti lubbuu mataa isaanii fi lubbuu daa’ima isaanii balaaf saaxiluu keessa galu. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. Qorannaaleen saayinsii akka agarsisaniitti garuu lameenu rakkoo kana fiduuf carraatu jira. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Dhukubbii yeroo dheeraa, 2. WASHINGTON DC — Gaa’ila tokko keessatti dhala godhachuun yeroo dadhabamu rakkoon kun kan Dubartii qofa akka waan ta’eetti ilaalamuun aadaa keessatti baratamaa dha. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. Bunni xiqqoos taatu dhiibbaa dhiiga ni dabala. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. Yeroo hordoffi ulfaa afraffaa altiraa saawundii kan fakkii daa'ima garaa keessa jiru agarsiisu irratti yaaddoon fayyaa da'ima kanaa yeroo kaafameetti Dr Kaarvaalhoon rakkoon akka hin jireetti. Mootiiwwan Kanniisaa ji’oota yeroo ulfaa gara boodaa irratti ofii isaaniif jabeenya akka argataniifi. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Kaka’umsii fi fedhiin wal-quunnamtii saalaa hir’achuu fi 6. Addaan nama baasa…wolirraa baqatutti nama geessa. Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. ‘Infeekshinii’ fi malaa godhachuu, 4. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. WASHINGTON DC — Gaa’ila tokko keessatti dhala godhachuun yeroo dadhabamu rakkoon kun kan Dubartii qofa akka waan ta’eetti ilaalamuun aadaa keessatti baratamaa dha. Rakkina sammuu; dhiphina irraan dhufu dha fi kkf dha. Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Nyaanni yeroo tokko nyaatamu hundi nyaatawwan ABBAA URJII-2 (fuduraalee yookan kuduraalee) qabaachuu qaba. SABABA RAKKOO RAMADAME - Daa’ima haadha WIC fayyadamuu dandeeessuu(Faayidaa qabaa?. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. Kana jechuun akkuma waliigalaatti dubartiin hundi eleelfattee waan waltti baatuuf manni hundi sochii tokko malee rakkoo guddaafi jeequma keessa oola. Kaka’umsii fi fedhiin wal-quunnamtii saalaa hir’achuu fi 6. Bunni xiqqoos taatu dhiibbaa dhiiga ni dabala. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Jireenyi ilma namaa rakkoo fi toltu irraa kan uumamteedha. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Madaa’uu qaama saalaa, 3. Yeroo heddu waan isaan agarsiisan, ergaa isaan dabrsan dhiisnee waan ufii arguufi dhagayuu feenutti hiikkanna. Faayidaa buna kaneen kana fakkatan yoo ta’u. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Nyaanni yeroo tokko nyaatamu hundi nyaatawwan ABBAA URJII-2 (fuduraalee yookan kuduraalee) qabaachuu qaba. Kuni rakkoo uuma. ULFAA FI OF EEGGANNOO TAASISAMUU QABU Addunyaan Rakkoo Hamaa Keessa Jirti. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. Dhukubbii yeroo dheeraa, 2. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. Galatooma! Dubbisnaan Haatis mucaanis fayyaa!. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Warfarin: rakkoo dhalootaa fiduu danda’a( multiple birth. Jibuutii keessatti rakkoo guddaan dabarse. Rakkoo marsaa laguu yeroo isaa eeguu. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Jireenyi ilma namaa rakkoo fi toltu irraa kan uumamteedha. Dhukubbii yeroo dheeraa, 2. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Galatooma! Dubbisnaan Haatis mucaanis fayyaa!. Waltajjicharratti sirba akkas jedhun sirbaa ture. Rakkoo kana furuuf yookan immo akkaata turtii gammachiisa kana dheerifachuuf isiin gargaaru keessa isa asii gadiitti tarreefamee dha. 4iu torbanitti yeroo 1 torbewwan 3f fudhachuu. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Rakkoo yeroo ulfaa fi da’umsaa akk dubartoonni lubbu dhaban godhan shani kan jedhu jaarmayaan kun isaaniis, Qaama keessatti dhiigu (Hemooreej) Daariiqa ynk infekshinii, haala sirrii hin taaneen ulfa of irraa baasuu, dhiibbaan dhigaa dabalu fi ciniinsuun yeroo dheeraa turuu ykn mucaan karaa sirrii hin taaneen dhufuu ta’uu beeksise. Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. WASHINGTON DC — Gaa’ila tokko keessatti dhala godhachuun yeroo dadhabamu rakkoon kun kan Dubartii qofa akka waan ta’eetti ilaalamuun aadaa keessatti baratamaa dha. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Mootiiwwan Kanniisaa ji’oota yeroo ulfaa gara boodaa irratti ofii isaaniif jabeenya akka argataniifi. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. Qorannaaleen saayinsii akka agarsisaniitti garuu lameenu rakkoo kana fiduuf carraatu jira. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. Rakkoo kana furuuf yookan immo akkaata turtii gammachiisa kana dheerifachuuf isiin gargaaru keessa isa asii gadiitti tarreefamee dha. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Rakkoo marsaa laguu yeroo isaa eeguu. 4iu torbanitti yeroo 1 torbewwan 3f fudhachuu. Kaka’umsii fi fedhiin wal-quunnamtii saalaa hir’achuu fi 6. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). ULFAA FI OF EEGGANNOO TAASISAMUU QABU Addunyaan Rakkoo Hamaa Keessa Jirti. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage) danda’a jedha. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. - qoricha Benzathine penicilinii 2. Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. Yeroo heddu waan isaan agarsiisan, ergaa isaan dabrsan dhiisnee waan ufii arguufi dhagayuu feenutti hiikkanna. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. YOO GODAANNISNI UUMAMEE GUDDAA TA’E IMMOO: 1. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. ‘Infeekshinii’ fi malaa godhachuu, 4. Yeroo heddu waan isaan agarsiisan, ergaa isaan dabrsan dhiisnee waan ufii arguufi dhagayuu feenutti hiikkanna. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Jibuutii keessatti rakkoo guddaan dabarse. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Sababa kanaanis, akka salphaatti dahuu mannnaa, haala akka ulfi irraa bahu taasisu yookan haala dahumsa irratti lubbuu mataa isaanii fi lubbuu daa’ima isaanii balaaf saaxiluu keessa galu. Nyaanni yeroo tokko nyaatamu hundi nyaatawwan ABBAA URJII-2 (fuduraalee yookan kuduraalee) qabaachuu qaba. Jireenyi ilma namaa rakkoo fi toltu irraa kan uumamteedha. Mootiiwwan Kanniisaa ji’oota yeroo ulfaa gara boodaa irratti ofii isaaniif jabeenya akka argataniifi. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Kaka’umsii fi fedhiin wal-quunnamtii saalaa hir’achuu fi 6. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. Bunni xiqqoos taatu dhiibbaa dhiiga ni dabala. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. Waltajjicharratti sirba akkas jedhun sirbaa ture. Kana jechuun akkuma waliigalaatti dubartiin hundi eleelfattee waan waltti baatuuf manni hundi sochii tokko malee rakkoo guddaafi jeequma keessa oola. Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. Rakkoon dhiiraa guddaan, akka hayyoota qorasammuutti, mallattoo dubartoonni agarsiisan dubbisuu dadhabuu ykn karaa dogoggora ta’etti hiikuudha. Addaan nama baasa…wolirraa baqatutti nama geessa. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Rakkoo marsaa laguu yeroo isaa eeguu. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. Jireenyi ilma namaa rakkoo fi toltu irraa kan uumamteedha. Rakkoo kana furuuf yookan immo akkaata turtii gammachiisa kana dheerifachuuf isiin gargaaru keessa isa asii gadiitti tarreefamee dha. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. ULFAA FI OF EEGGANNOO TAASISAMUU QABU Addunyaan Rakkoo Hamaa Keessa Jirti. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Dhukubbii yeroo dheeraa, 2. 4iu torbanitti yeroo 1 torbewwan 3f fudhachuu. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Wal makaa kanaatu jireenyaf hiika kenna. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. Gurmeessaa rakkoo kana warra kunnameef akkaata itti fooyyessuu dandeessan barruu gabaaba barumsa dhiirotaaf ta. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Nyaanni yeroo tokko nyaatamu hundi nyaatawwan ABBAA URJII-2 (fuduraalee yookan kuduraalee) qabaachuu qaba. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Sababa kanaanis, akka salphaatti dahuu mannnaa, haala akka ulfi irraa bahu taasisu yookan haala dahumsa irratti lubbuu mataa isaanii fi lubbuu daa’ima isaanii balaaf saaxiluu keessa galu. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. - yeroo ulfaa yeroo 2 fanxoof qoratamuu,torbee 16n duraa keessatti fi torbewwan 28-32 gidduutti. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. Addaan nama baasa…wolirraa baqatutti nama geessa. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Rakkina sammuu; dhiphina irraan dhufu dha fi kkf dha. Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. Bunni xiqqoos taatu dhiibbaa dhiiga ni dabala. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. Jibuutii keessatti rakkoo guddaan dabarse. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Waltajjicharratti sirba akkas jedhun sirbaa ture. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. WASHINGTON DC — Gaa’ila tokko keessatti dhala godhachuun yeroo dadhabamu rakkoon kun kan Dubartii qofa akka waan ta’eetti ilaalamuun aadaa keessatti baratamaa dha. Qorannaaleen saayinsii akka agarsisaniitti garuu lameenu rakkoo kana fiduuf carraatu jira. Gurmeessaa rakkoo kana warra kunnameef akkaata itti fooyyessuu dandeessan barruu gabaaba barumsa dhiirotaaf ta. - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Wal makaa kanaatu jireenyaf hiika kenna. rakkoo sababa hanqina nyaataan umamaniif saaxilamu. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Anis hawwisicha waliinan ture. Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. Jireenyi ilma namaa rakkoo fi toltu irraa kan uumamteedha. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Dhukubbii yeroo dheeraa, 2. Nyaanni yeroo tokko nyaatamu hundi nyaatawwan ABBAA URJII-2 (fuduraalee yookan kuduraalee) qabaachuu qaba. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Yeroo hordoffi ulfaa afraffaa altiraa saawundii kan fakkii daa'ima garaa keessa jiru agarsiisu irratti yaaddoon fayyaa da'ima kanaa yeroo kaafameetti Dr Kaarvaalhoon rakkoon akka hin jireetti. ‘Infeekshinii’ fi malaa godhachuu, 4. Kana jechuun akkuma waliigalaatti dubartiin hundi eleelfattee waan waltti baatuuf manni hundi sochii tokko malee rakkoo guddaafi jeequma keessa oola. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage) danda’a jedha. Rakkoo kana furuuf yookan immo akkaata turtii gammachiisa kana dheerifachuuf isiin gargaaru keessa isa asii gadiitti tarreefamee dha. Madaa’uu qaama saalaa, 3. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Yeroo heddu waan isaan agarsiisan, ergaa isaan dabrsan dhiisnee waan ufii arguufi dhagayuu feenutti hiikkanna. Yeroo hordoffi ulfaa afraffaa altiraa saawundii kan fakkii daa'ima garaa keessa jiru agarsiisu irratti yaaddoon fayyaa da'ima kanaa yeroo kaafameetti Dr Kaarvaalhoon rakkoon akka hin jireetti. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. WASHINGTON DC — Gaa’ila tokko keessatti dhala godhachuun yeroo dadhabamu rakkoon kun kan Dubartii qofa akka waan ta’eetti ilaalamuun aadaa keessatti baratamaa dha. Jireenyi ilma namaa rakkoo fi toltu irraa kan uumamteedha. YOO GODAANNISNI UUMAMEE GUDDAA TA’E IMMOO: 1. Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. SABABA RAKKOO RAMADAME - Daa’ima haadha WIC fayyadamuu dandeeessuu(Faayidaa qabaa?. 4iu torbanitti yeroo 1 torbewwan 3f fudhachuu. Gurmeessaa rakkoo kana warra kunnameef akkaata itti fooyyessuu dandeessan barruu gabaaba barumsa dhiirotaaf ta. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. SABABA RAKKOO RAMADAME - Daa’ima haadha WIC fayyadamuu dandeeessuu(Faayidaa qabaa?. Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Rakkoo kana furuuf yookan immo akkaata turtii gammachiisa kana dheerifachuuf isiin gargaaru keessa isa asii gadiitti tarreefamee dha. Bunni xiqqoos taatu dhiibbaa dhiiga ni dabala. ULFAA FI OF EEGGANNOO TAASISAMUU QABU Addunyaan Rakkoo Hamaa Keessa Jirti. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Waltajjicharratti sirba akkas jedhun sirbaa ture. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. rakkoo sababa hanqina nyaataan umamaniif saaxilamu. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). Addaan nama baasa…wolirraa baqatutti nama geessa. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. Rakkoo kana furuuf yookan immo akkaata turtii gammachiisa kana dheerifachuuf isiin gargaaru keessa isa asii gadiitti tarreefamee dha. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Faayidaa buna kaneen kana fakkatan yoo ta’u. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). Madaa’uu qaama saalaa, 3. Gurmeessaa rakkoo kana warra kunnameef akkaata itti fooyyessuu dandeessan barruu gabaaba barumsa dhiirotaaf ta. Kaka’umsii fi fedhiin wal-quunnamtii saalaa hir’achuu fi 6. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage. Dhukubbii yeroo dheeraa, 2. Rakkoo marsaa laguu yeroo isaa eeguu. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. - qoricha Benzathine penicilinii 2. Kuni rakkoo uuma. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Warfarin: rakkoo dhalootaa fiduu danda’a( multiple birth. Sababa kanaanis, akka salphaatti dahuu mannnaa, haala akka ulfi irraa bahu taasisu yookan haala dahumsa irratti lubbuu mataa isaanii fi lubbuu daa’ima isaanii balaaf saaxiluu keessa galu. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. YOO GODAANNISNI UUMAMEE GUDDAA TA’E IMMOO: 1. Kaka’umsii fi fedhiin wal-quunnamtii saalaa hir’achuu fi 6. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. Gurmeessaa rakkoo kana warra kunnameef akkaata itti fooyyessuu dandeessan barruu gabaaba barumsa dhiirotaaf ta. Kuni rakkoo uuma. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Yeroo heddu waan isaan agarsiisan, ergaa isaan dabrsan dhiisnee waan ufii arguufi dhagayuu feenutti hiikkanna. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. Rakkina sammuu; dhiphina irraan dhufu dha fi kkf dha. - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. - yeroo ulfaa yeroo 2 fanxoof qoratamuu,torbee 16n duraa keessatti fi torbewwan 28-32 gidduutti. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. Rakkoon dhiiraa guddaan, akka hayyoota qorasammuutti, mallattoo dubartoonni agarsiisan dubbisuu dadhabuu ykn karaa dogoggora ta’etti hiikuudha. Warfarin: rakkoo dhalootaa fiduu danda’a( multiple birth. Madaa’uu qaama saalaa, 3. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Wantoonni fuggisoon lamaan kunniin jireenya keessatti tarree adeemu. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Rakkoo yeroo ulfaa fi da’umsaa akk dubartoonni lubbu dhaban godhan shani kan jedhu jaarmayaan kun isaaniis, Qaama keessatti dhiigu (Hemooreej) Daariiqa ynk infekshinii, haala sirrii hin taaneen ulfa of irraa baasuu, dhiibbaan dhigaa dabalu fi ciniinsuun yeroo dheeraa turuu ykn mucaan karaa sirrii hin taaneen dhufuu ta’uu beeksise. Kuni rakkoo uuma. Bunni xiqqoos taatu dhiibbaa dhiiga ni dabala. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. NSAIDS(Aspiri ne,Diclofenac,I buprofen,Indome thacin…. Rakkoon dhiiraa guddaan, akka hayyoota qorasammuutti, mallattoo dubartoonni agarsiisan dubbisuu dadhabuu ykn karaa dogoggora ta’etti hiikuudha. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. Jireenyi ilma namaa rakkoo fi toltu irraa kan uumamteedha. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. Wal makaa kanaatu jireenyaf hiika kenna. Galatooma! Dubbisnaan Haatis mucaanis fayyaa!. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Jibuutii keessatti rakkoo guddaan dabarse. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Qorannaaleen saayinsii akka agarsisaniitti garuu lameenu rakkoo kana fiduuf carraatu jira. - qoricha Benzathine penicilinii 2. ULFAA FI OF EEGGANNOO TAASISAMUU QABU Addunyaan Rakkoo Hamaa Keessa Jirti. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Faayidaa buna kaneen kana fakkatan yoo ta’u. Rakkoo kana furuuf yookan immo akkaata turtii gammachiisa kana dheerifachuuf isiin gargaaru keessa isa asii gadiitti tarreefamee dha. WASHINGTON DC — Gaa’ila tokko keessatti dhala godhachuun yeroo dadhabamu rakkoon kun kan Dubartii qofa akka waan ta’eetti ilaalamuun aadaa keessatti baratamaa dha. Yeroo heddu waan isaan agarsiisan, ergaa isaan dabrsan dhiisnee waan ufii arguufi dhagayuu feenutti hiikkanna. Addaan nama baasa…wolirraa baqatutti nama geessa. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. - yeroo ulfaa yeroo 2 fanxoof qoratamuu,torbee 16n duraa keessatti fi torbewwan 28-32 gidduutti. - qoricha Benzathine penicilinii 2. Anis hawwisicha waliinan ture. Rakkoo kana furuuf yookan immo akkaata turtii gammachiisa kana dheerifachuuf isiin gargaaru keessa isa asii gadiitti tarreefamee dha. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Rakkoo marsaa laguu yeroo isaa eeguu. 4iu torbanitti yeroo 1 torbewwan 3f fudhachuu. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage) danda’a jedha. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. ULFAA FI OF EEGGANNOO TAASISAMUU QABU Addunyaan Rakkoo Hamaa Keessa Jirti. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Galatooma! Dubbisnaan Haatis mucaanis fayyaa!. Yeroo hundaa rakkinnaan kan guuttamte mitii yeroo hundas toltuun kan guuttamte miti. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. Godaannisa qaama saalaa irrattii hafu, 5. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Gurmeessaa rakkoo kana warra kunnameef akkaata itti fooyyessuu dandeessan barruu gabaaba barumsa dhiirotaaf ta. Yeroo heddu waan isaan agarsiisan, ergaa isaan dabrsan dhiisnee waan ufii arguufi dhagayuu feenutti hiikkanna. Haadha manasaani yookan jaalalleesaani gammachiisuf turtii yeroo dheera kannen hawwan danuu dha. Kun sadarkaa jalqaba ulfaarratti baay’ee BARBAACHISAADHA, NYAATAWWAN ABBAA URJII guyyaa guyyaan nyaattullee baay’isuu qabdi. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Madaa’uu qaama saalaa, 3. Kuni rakkoo uuma. SABABA RAKKOO RAMADAME - Daa’ima haadha WIC fayyadamuu dandeeessuu(Faayidaa qabaa?. - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Anis hawwisicha waliinan ture. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. YOO GODAANNISNI UUMAMEE GUDDAA TA’E IMMOO: 1. Warfarin: rakkoo dhalootaa fiduu danda’a( multiple birth. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Dhimmi yeroo ammaa keessa jirru siyaasaan oli,jalqaba lubbuu lammii baraaruudha - Duration:. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Yeroo hordoffi ulfaa afraffaa altiraa saawundii kan fakkii daa'ima garaa keessa jiru agarsiisu irratti yaaddoon fayyaa da'ima kanaa yeroo kaafameetti Dr Kaarvaalhoon rakkoon akka hin jireetti. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Madaa’uu qaama saalaa, 3. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. YOO GODAANNISNI UUMAMEE GUDDAA TA’E IMMOO: 1. Mootiiwwan Kanniisaa ji’oota yeroo ulfaa gara boodaa irratti ofii isaaniif jabeenya akka argataniifi. Qorannaaleen saayinsii akka agarsisaniitti garuu lameenu rakkoo kana fiduuf carraatu jira. NSAIDS(Aspirine,Diclofenac,Ibuprofen,Indome thacin…. Dhukubbii yeroo dheeraa, 2. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). Warfarin: rakkoo dhalootaa fiduu danda’a( multiple birth. Anis hawwisicha waliinan ture. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. - qoricha Benzathine penicilinii 2. Kana jechuun akkuma waliigalaatti dubartiin hundi eleelfattee waan waltti baatuuf manni hundi sochii tokko malee rakkoo guddaafi jeequma keessa oola. Dubartiin ulfaa baay’inni nyaataa isheen yeroo ulfaa nyaattu kan yeroo kaan nyaatturra dabaluu qaba, b. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage. Osoo hadhaan jiraatu baate silaa mi’aawan maal akka ta’ee hiika hin qabu türe. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus) 2. Addaan nama baasa…wolirraa baqatutti nama geessa. Yeroo hordoffi ulfaa afraffaa altiraa saawundii kan fakkii daa'ima garaa keessa jiru agarsiisu irratti yaaddoon fayyaa da'ima kanaa yeroo kaafameetti Dr Kaarvaalhoon rakkoon akka hin jireetti. Yeroo sana waltajjii muuziqaa guyyaa tokkootiin hanga qarshii miliyoona sadii walitti qabaa turre. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Onnee daa’imaa irratti miidhaa qaba( closure of ductus arteriosus). Rakkoo kana furuuf yookan immo akkaata turtii gammachiisa kana dheerifachuuf isiin gargaaru keessa isa asii gadiitti tarreefamee dha. Deeggarsii kun ammoo akkaataa bayyina ummataa fi ballina Oromiyaa, heddumina rakkoo Oromiyaan qabdu jiddu-galeessa kan godhatu miti. Yeroo iyyannaaf baatu kana, akka maatiisaa hinkunuunsine, nyaata hinqopheessine, loonsaa hinbobbaafne, hingalchineefi hinelmine weedduun ibsataa baati jechuudha. Warfarin: rakkoo dhalootaa fiduu danda’a( multiple birth. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. WASHINGTON DC — Gaa’ila tokko keessatti dhala godhachuun yeroo dadhabamu rakkoon kun kan Dubartii qofa akka waan ta’eetti ilaalamuun aadaa keessatti baratamaa dha. Kana jechuun akkuma waliigalaatti dubartiin hundi eleelfattee waan waltti baatuuf manni hundi sochii tokko malee rakkoo guddaafi jeequma keessa oola. etc): keessumaa torbee28 booda(3rd trimester). - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Statins(Atrovastatine,Simvastatine,Levostatine…etc): qorichootni kun kolestrolii haadhaa gadi buusu, kolestrooliin ammoo guddina daa’imaaf barbaachisaadha 3. Madaa’uu qaama saalaa, 3. - qoricha Benzathine penicilinii 2. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage) danda’a jedha. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Faayidaa buna kaneen kana fakkatan yoo ta’u. Mootiiwwan Kanniisaa ji’oota yeroo ulfaa gara boodaa irratti ofii isaaniif jabeenya akka argataniifi. Yeroo ammaan kanaa rakkoo kenniisa tajaajila fayyaa ilaalchisee irra caala biyyiitiin deeggarsa biyya alaa irraa argamuun akka hojiin fayyaa gageeffamu beekkamaadha. Rakkoo yeroo ulfaa fi da’umsaa akk dubartoonni lubbu dhaban godhan shani kan jedhu jaarmayaan kun isaaniis, Qaama keessatti dhiigu (Hemooreej) Daariiqa ynk infekshinii, haala sirrii hin taaneen ulfa of irraa baasuu, dhiibbaan dhigaa dabalu fi ciniinsuun yeroo dheeraa turuu ykn mucaan karaa sirrii hin taaneen dhufuu ta’uu beeksise. Hir’inni dhiigaa yeroo ulfaa dhibee kan biroo akkamiif harmee saaxiluu danda’aa? Hir’inni dhiigaa wayita ulfaa kunis dhibeewwan haadharratti dhufan akka dhibee dadhabuu onnee, infekshinoota garaagaraafi garmalee dhiiguu da’umsaa boodaa kan haga lubbuu haadhaa dabarsuutti ga’aniif saaxiluu danda’a. Yeroo hordoffi ulfaa afraffaa altiraa saawundii kan fakkii daa'ima garaa keessa jiru agarsiisu irratti yaaddoon fayyaa da'ima kanaa yeroo kaafameetti Dr Kaarvaalhoon rakkoon akka hin jireetti. Rakkina sammuu; dhiphina irraan dhufu dha fi kkf dha. Waltajjicharratti sirba akkas jedhun sirbaa ture. ‘Infeekshinii’ fi malaa godhachuu, 4. WASHINGTON DC — Gaa’ila tokko keessatti dhala godhachuun yeroo dadhabamu rakkoon kun kan Dubartii qofa akka waan ta’eetti ilaalamuun aadaa keessatti baratamaa dha. Rakkoon dhiiraa guddaan, akka hayyoota qorasammuutti, mallattoo dubartoonni agarsiisan dubbisuu dadhabuu ykn karaa dogoggora ta’etti hiikuudha. Hawwisoon ABO, Caffee Gadaas Jibuutii ture. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Jimaa qama'uun bu'aa yeroo gabaabduu kanneen akka Miira gaarii/gammachuu, kaka'uumsa hojiif/si'a'innaf, dandeettii xiyyeeffannaa dabaluu,ofitti amantummaa dabaluu fi hasa'a gaarii. Anis hawwisicha waliinan ture. Oromoon Jibuutii jirus haala gaariidhaan nasimate. Kanaan dura gahaa tahuu dhabus gandoonni magaalattii dabaree dabareen bishaan hamma tokko kan argataa turan yoo tahu, amma garuu haala guutumaan guututti hin jiru nama jechisiisu irra kan gahe tahuu odeeyfannoon ni addeessa. - erga qoricha fudhatanii torbaan 4n booda qoratamuu - abbaa warraaf qoricha kennuun. Godina Arsii Lixaa magaalaa Shashamannee hanqinni bishaan dhugaatii yeroo dheeraaf kan ture tahus, amma immoo daranuu kan hammaate tahuu jiraattonni magaalattii ibsan. Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. QORICHOOTA YEROO ULFAA FUDHATAMUU HIN QABNE ===== 1. Wantoonni fuggisoon lamaan kunniin jireenya keessatti tarree adeemu. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage.